4.12.2016

Mokkamoussekakku

Kahvi maustaa ihanan pehmeän juustokakun
Talven (ja miksei kesäisiinkin) juhliin sopii herkullisen aromaattinen mokkamoussekakku ja uskon sen maistuvan vaikkapa ensi viikolla juhlittavana itsenäisyyspäivänä. Myös pikkujouluihin tai joulun kahvipöytään se sopii oikein mainiosti. Kakkuun tulee tilkkanen alkoholia, mutta alkoholi haihtuu kuumennuksen aikana, joten kakkua uskaltaa tarjota pikkupalasen määrän myös pienemmille kahvikissoille – varman päälle pelatessa pikakahvin voi uuttaa veteen. 

12 palaa

pohja
200 g keksejä/pipareita
100 g voita

mokkamousse
6 liivatelehteä
2 rkl vettä
½ dl tummaa rommia tai viskiä (vettä)
3 rkl pikakahvijauhetta
400 g maustamatonta tuorejuustoa
1 rkl vaniljasokeria
2 dl sokeria
2 kananmunan valkuaista
2½ dl kuohukermaa

koristeeksi
suklaarouhetta
kuivattua ruiskukkaa
hopeakuulia
sokerimassahiutaleita
sitruunamelissaa tai minttua
tms

Pingota leivinpaperi 24-senttisen irtopohjavuoan pohjan väliin. Kauniin kakkureunan halutessasi voitele vuoan reunat voilla ja jauhota tomusokerilla, kopauta ylimääräiset tomusokerit pois vuoasta. Murskaa pohjan keksit cutterissa tai esim. perunasurvimella kattilassa. Sulata voi ja lisää se keksimurskan joukkoon, sekoita tasaiseksi. Taputtele keksiseos tasaisesti vuoan pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

Vatkaa kuohukerma napakaksi vaahdoksi pienessä kulhossa. Vatkaa toisessa pienessä kulhossa valkuaiset puolen sokerimäärän kanssa kovaksi kuohkeaksi vaahdoksi. Vatkaa isossa kulhossa tuorejuusto ja loput sokerista sekä vaniljasokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Kuumenna rommi tai viski ja liuota sen joukkoon pikakahvijauhe. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen n. 5 minuutiksi. Liuota kuivaksi puristetut pehmenneet liivatelehdet 2 ruokalusikalliseen kiehuvaa vettä ja anna jäähtyä hetki. Lisää tuorejuustoseokseen rommi-kahviseos ja juokseva liivateseos ohuena nauhana koko ajan voimakkaasti vatkaten. Lisää joukkoon valkuaisvaahto varovasti nuolijalla nostellen parissa erässä. Lisää viimeiseksi täytteen joukkoon kermavaahto nuolijalla nostellen ja sekoita mousse tasaiseksi. Kaada mousse vuokaan kovettuneen keksipohjan päälle. Tasoita pinta nuolijalla tai vuokaa pöytään kopauttelemalla. Anna kakun hyytyä jääkaapissa muutama tunti tai mieluiten yön yli. Irrota kakku varovasti vuoasta, liu’uta se leivinpaperilta kakkuvadille ja koristele mieleiselläsi tavalla. Tarjoile kakku jääkaappikylmänä.


Resepti on alun perin julkaistu Katja Bäcksbackan Ruokatorstai leipoo – Helsingin Sanomien ruokasivujen parhaat leivontaohjeet vuosien varrella –kirjassa. Joten suuret kiitokset vaan ihanasta reseptistä Hesarin suuntaan! Kakusta tuli ihanan pehmeää ja maukasta, kahvia saattaisin laittaa ehkä vielä hieman enemmänkin. Viskinä käytin Ron de Jeremyn spiced editionin rommia, joka sopi tähän oikein kivasti. Yleensä miun keittiöviinaksena toimii jokapaikanhöylä Jaloviina, mutta sen säästelen kohta alkavaan sinapinkeittoon.

2.10.2016

Leipäjuustosalaatti

Alkupalaksi nautittu juustoinen salaatti
Vietimme rakkaan ystäväni kanssa jo aikoja sitten tyttöjeniltaa ja kokkailin meille herkkuja. Alkupalaksi tarjoilin tätä salaattia, jossa makua toivat leipäjuusto ja valkosipuliset ruistikut.  Toki en voinut tietää, ettei ystäväni juurikaan perusta leipäjuustolle, mutta hän söi rohkeasti salaattia ja valaisi tietämätöntä juusto(pirtti)hirmua vasta jälkikäteen. Perusjuttuja tämmöiset salaatit, mutta niin hyviä. Ruokajuomana toimi tietenkin kuohuviini, joka näin punkku-valkkariallergikolle sopii hyvin läpi aterian. 

2 annosta

½ pss napolitana-salaattisekoitusta
kourallinen rucolaa
½ punttia tuoretta basilikaa
1 iso tomaatti
pätkä tuorekurkkua
1 kevätsipuli varsineen (tai lohko punasipulia)
100-200 g leipäjuustoa
balsamicoa
oliiviöljyä
ripaus merisuolaa myllystä
ripaus mustapippuria myllystä
ruistikkuja

Huuhtele salaatit ja yrtit, kuivaa ne salaattilingossa tai keittiöpyyhkeen sisällä. Kuutioi tomaatti ja kurkku, hienonna sipuli pieneksi. Kuutioi juusto suupaloiksi. Yhdistä ainekset kulhossa tai asettele ne suoraan lautasille. Pirskota päälle balsamicoa ja öljyä, ripsauta mausteita ja nakkaa päälle reilusti ruistikkuja. Tarjoile välittömästi.

Ruistikut olivat tällä kertaa messutuliaisia, joita minulla oli ainakin juuston, aurajuuston ja valkosipulin makuisina. Niitä on ollut mukava laittaa keittojen pinnalle tai salaatteihin, tai sitten napostella ihan sellaisenaan. Erilaisia tikkuja saa toki kaupasta, mutta helppo ne on tehdä itsekin. Hyvää leipää kuutoidaan mieleiseksi paloiksi ja ne pyöritetään öljyn ja mausteiden kanssa sekaisin, sitten laitetaan uunipellille ja kuivataan krutongeiksi. Nam! Salaatin jälkeen taisi olla tarjolla moussakaa soijarouheesta ja jälkkäriksi suklaista kääretorttua. 

1.10.2016

Possu-paprikapata

Murea possupata on oikeaa syysruokaa
Tein syyskuun alussa lanttu-lihakukkoa ja siitä jäi yli possua kylkenä ja paistina, ehkä joku pala saattoi olla vielä nautaakin. Ajattelin tehdä niistä vaivatonta pataruokaa muuta touhutessani, pataan nakkelin muita aineksia, mitä ensimmäisenä sattui eteen. Kylkeen vähän kunnon pottumuusia ja rakuuna-hunajaporkkanaa, niin kyllä kelpasi! Eikä tullut hävikkiäkään.

4 annosta

200 g possun kylkisiivuja
200 g possunpaistia/kinkkua
1 iso sipuli
1 iso suippopaprika
4 valkosipulinkynttä
½ punttia timjamia
1-2 isoa oksaa tuoretta rosmariinia
pannun huuhdevesi + lisää tarvittaessa vettä
kokonaisia mustapippureita
merisuolaa myllystä

Pilko kylkisiivut ja paisti annospaloiksi. Paista ensin kylkisiivut omassa rasvassaan kauniin ruskeaksi ja laita ne uunipataan, valuta suurin osa rasvasta pois pannulta ja paista loput lihapalat pienessä määrässä irronnutta rasvaa. Mausta lihapalat kevyesti suolalla. Huuhtele viimeisen pannullisen jälkeen pannu tilkalla vettä ja kaada liemi uunipataan lihojen päälle. Kuutioi paprika, hienonna sipuli isoiksi paloiksi ja kuori valkosipulinkynnet. Laita kasvispalat pataan lihojen kanssa, lisää joukkoon reilusti tuoreita yrttejä, mausta mustapippureilla ja kevyesti suolalla. Kaada pataan vettä niin paljon, että lihat suunnilleen peittyvät. Laita uunipataan kansi ja anna padan muhia 150-asteisessa uunissa pari tuntia, tai kunnes liha on oikein mureaa. Varmista, ettei neste haihdu liikaa. Maistele suola vielä ennen tarjoamista. Lisukkeeksi käy hyvin esim. perunamuusi ja hunaja-rakuunaporkkanat sekä salaatti.

Hyvää oli! Oli oikea veto valutella suurin osa rasvasta pois, sillä jos olisin kipannut kaiken suoraan pataan, olisi se maistunut ällöttävän possunrasvaiselta. Siitä en tykkää, sillä syön porsaanlihaa muutenkin todella harvoin (ellei satunnaista pekonia lasketa). Paprika antoi mukavaa makeutta ja väriä ruokaan ja eihän patoja voi ilman sipuleitakaan tehdä. Ruokaseura totesi, että pataan olisi voinut lisätä suoraan perunat, porkkanat ja lantut. Minä taas olen sitä mieltä, että on kiva joskus tehdä ihan vain lihapataa ja lisukkeet erikseen, mutta tokihan ne voi halutessaan mukaankin laittaa. Samalla tavalla voi valmistaa ruokaa mistä lihasta tahansa, esim. pelkkä nauta voisi maistua itselleni vielä paremmin. Tai hirvi.

30.9.2016

Marinadi broilerille

Broilerin marinadissa maistuu sitruuna, valkosipuli ja timjami
Marinoin itse broilerit ja muutkin lihat, jolloin saan niistä juuri haluamanlaisiani. Tämän marinadin veistelin broilerille kesällä ja lisukkeena nautittiin herkullista salaattia. Ihanaa ja niin raikasta oli, että suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Eikä niistä kaupan valmismarinadilitkuista kannata maksaa, kun itse saa parempaa makua aikaan helposti muutamalla aineksella.

4 broilerinfileelle

1 sitruuna
1 solo-valkosipuli
½ punttia tuoretta timjamia
n. ½ dl rypsiöljyä
2-3 rkl balsamicoa
merisuolaa myllystä
mustapippuria myllystä

Pese sitruuna huolellisesti, vaikka käyttäisit luomusitruunaa. Kuori kuorimaveitsellä marinadikulhoon sitruunan keltainen osa, vältä raastamasta valkoista kitkerää osaa. Halkaise sitruuna ja purista mehu kulhoon. Leikkaa runsaasti valkosipulia ohuiksi siivuiksi ja leikkaa timjaminoksat marinadin, lisää ne marinadin joukkoon. Lorauta mukaan tarvittava määrä ja mieleisessä suhteessa öljyä sekä balsamicoa, mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita, maista ja mausta tarvittaessa lisää. Lisää joukkoon broilerinfileet ja sekoita kunnolla. Sulje kulho kelmulla ja anna marinoitua mielellään seuraavaan päivään tai vähintään muutama tunti, heiluttele kulhoa välillä. Nosta kulho puoli tuntia ennen ruoanlaittoa pöydälle, sekoita ja pyyhi broilereista ylimääräinen marinadi pois. Grillaa tai paista broilerit kypsiksi.

Hyvää oli! Todella mukavan raikasta ja maukasta, maku ehti tarttua vuorokaudessa hyvin broilereihin. Grillasin broilerit kaasugrillissä juuri ja juuri kypsiksi, niin lopputulos oli mehevä. Alla kuva valmiista annoksesta, salaatissa oli LiPan isoäidin tuorejuustoa ja melonia sekä reilusti basilikaa.

Sitrus-valkosipuli-yrttimarinoitu broileri

29.9.2016

Raparperikeikauskakku

Keikauskakku raparperista
Tätä raparperikeikausta tein jo touko-kesäkuussa, kun raparperikausi oli parhaimmillaan. Puskeehan mummolan raparperipuskat vieläkin satoa ja onhan niitä raparpereja vielä runsaasti pakastimenkin puolella, joten tätä herkkua voi halutessaan leipoa vaikka ympäri vuoden. Rakastan raparperikeikausta, mutta lempiohjeeni on hukkunut vuosia sitten. Että jos tulee mieleen n. 10 vuoden takaa keväältä ET-lehden resepti, jossa taikinaan tuli kardemummaa, niin saa vinkata! Maksan löytöpalkkion! Tämäkin resepti on kyllä oikein maukas, mutta ei ole The Resepti. Tämän pohjalta olen kehittänyt myös gluteenittoman omenakeikauksen, jota kannattaa myös testata. 

26 cm vuokaan

vuokaan
75 g pehmeää voita
1½ dl fariinisokeria
n, 6 dl raparperipaloja

taikina 
175 g voita
1 dl sokeria
2 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl maitoa
(1 tl jauhettua kardemummaa tai kanelia)

Leikkaa pyöreän tasapohjaisen vuoan pohjalle leivinpaperia pohjan kokoinen pala (älä käytä irtoreunavuokaa, ettei karamelli valu vuoasta). Voitele vuoan reunat kevyesti voilla ja levitä loput voista tasaisesti leivinpaperin päälle. Ripottele pinnalle fariinisokeri ja levitä päälle vielä pilkotut raparperit. Valmista taikina. Vaahdota pehmennyt voi ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi, lisää kananmunat yksitellen kunnolla sekoittaen. Sekoita vehnäjauho-leivinjauheseos vuorotellen maidon kanssa taikinaan. Sekoita taikina tasaiseksi ja kaada se vuokaan raparperipalojen päälle. Paista kakkua 175-asteisessa vuoassa n. 35-45 minuuttia tai kunnes kakku on saanut kauniin värin. Kumoa kakku tarjoiluvadille hieman jäähtyneenä. Irroita leivinpaperi raparperien päältä ja tarjoile. Lisukkeena maistuu vaniljakastike, jäätelö, notkistettu turkkilainen jogurtti tai pehmeä kermavaahto. 

Tämä on niin hyvää! Olen tehnyt tällä reseptillä varioiden keikauksia jo ainakin kuusi vuotta, ellen pidempäänkin. Kakusta tulee todella pehmeää ja karamelli imeytyy ihanasti kakkupohjaan. Raparperien kirpeys talttuu karemelliin mukavasti ja ne säilyvät kuitenkin mukavan napakoina pehmenemättä ihan muhjuksi. Tosiaan raparperin tilalla voi käyttää vaikkapa luumua, omenaa, kirsikkaa, karviaisia tai muita vähän kovempia marjoja ja hedelmiä.

28.9.2016

Isoäidin melonisalaatti

Isoäidin juusto maistuu ihanalta melonin kanssa
Joensuusta saa polvijärveläistä LiPan juustoa, joka on tehty vanhan georgialaisen reseptin mukaan. Tuota herkkua ostan Wanhan Kulman Puodista, Surakan pihasta, joten kipikapi sinne ostoksille ja kokkailemaan. Juustosta olen tehnyt paljon kaikkea, mm. tätä kesäistä mansikkasalaattia. Nyt oli kesällä vuorossa melonisalaatti hedelmäisen broilerin kaveriksi. Koska juustoa ei ole saatavilla ymmärtääkseni kuin tällä seudulla, niin voit korvata sen vaikka Valion kotijuustolla, leipäjuustolla, mozzarellalla tai jopa fetalla. Hyvää tulee niinkin!

4 annosta

2-3 isoa tomaattia
½ kurkku
½ cantaloupemeloni (tai hunaja- tai vesimeloni)
kesäsipulia varsineen (tai punasipulia)
300 g LiPan isoidin juustoa
½ punttia tuoretta basilikaa

kastike
loraus oliiviöljyä
loraus balsamicoa
ripaus merisuolaa myllystä
ripaus mustapippuria myllystä

Sekoita salaattikulhon pohjalla kastikkeen ainekset oman maun mukaan, halutessasi voit käyttää myös vaaleaa balsamicoa tai balsamicosiirappia. Kuutioi salaatin ainekset, hienonna basilika sekä kevätsipuli ja sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna maustua hetki jääkaapissa ennen tarjoilua. Grillaa salaatin kaveriksi broilerinfileitä.

Niin helppoa ja maistuvaa! Tuo juusto on kyllä niin älyttömän hyvää, että voisin vaikka elää sillä. Sen suolainen pehmeys sopii hyvin hedelmien ja marjojen seuraan, joten salaattikombo oli oikein kiva.  Teen kaikki lihojen ja broilerien marinadit sekoittamalla öljyä, balsamicoa tai balsamicosiirappia, suolaa, pippuria, yrttejä ja mahdollisesti esim. sitruunaa, valkosipulia tai mikseipä vaikka mangochytneytä. Tässä broilerissa oli mausteena valkosipulia ja tuoretta timjamia, marinoin broileria vuorokauden. Hyvää oli sekin!

Juustoinen melkonisalaatti on ihana lisuke mehevälle grillatulle broilerille

27.9.2016

Daim-kakku

Daim-kakku
Tässäpä tulee oikea arkistojen aarre! Vuosikymmenen alussa Daim-kakku oli suurinta huutoa ja itsekin sitä olen säännöllisen epäsäännöllisesti valmistanut erinäisiin juhliin. Viimeksi olen sitä tehnyt parisen vuotta sitten, joko tupareihini tai synttäreilleni. Tai johonkin illanistujaisiin, joissa oli paljon vieraita. Tein nimittäin kakun tuplana ja se hupeni hyvää vauhtia ystävieni vatsoihin. Kakku on todella maukas ja muistuttaa hyvin paljon sitä kaupan pakastealtaassa myytävää esikuvaansa, vaikka tästä taikinasta manteli puuttuukin. Pienellä viilauksella tästä saisi toki sellaisenkin tehtyä, mutta en ole toistaiseksi kokenut tarpeelliseksi. Pyyntö reseptin bloggaamiseen lähti eilisistä  dallaspullistani, kun totesin käyttäväni vaniljakreemiä kahteen juttuun: Daim-kakkuun ja dallaspulliin.Tämän postauksen kuvat on vuosikausia vanhoja ja reseptin olen julkaissut aikanaan arkistoblogin puolella. Joten pyrin muistamaan seuravalla leivontakerralla ottaa uudet vaihekuvat tilalle. Kokeile ihmeessä tätä herkkua, tykkäät takuulla, jos suklaa maistuu!

28 cm vuokaan

kakkupohja
2 kananmunaa
1½ dl sokeria
1½ dl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta
2 tl pikakahvijauhetta
1-2 rkl kaakaojauhetta
50 g voita

vaniljakreemi
5 dl kylmää vettä
2 dl vaniljakreemijauhetta (Sallinen tms)
100 g valkosuklaata
(1 pss Daim-rakeita)

kuorrutus
200 g Daim-suklaalevy (tai maitosuklaata)
1 dl kuohukermaa
1 pss Daim-rakeita

Tee taikina. Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sihtaa ne munavaahdon joukkoon. Lisää lopuksi sulatettu voi. Vuoraa leivinpaperilla 28-senttinen irtopohjavuoka ja kaada taikina vuokaan. Paista 200-asteisessa uunissa alatasolla n. 15 minuuttia tai kunnes kakkupohja on kypsynyt. Kumoa jäähtynyt pohja ja leikkaa se jäähtyneenä varovasti isolla sahalaitaisella veitsellä kahteen osaan. Koska kakkupohja on hyvin ohut, voi pohjan käyttää vaikka jääkaapin tai pakastimen kautta ennen leikkaamista. 

Valmista täyte. Vatkaa sähkövatkaimella kylmän veden joukkoon vaniljakreemijauhe. Sulata valkosuklaa ja vatkaa se kreemin joukkoon. Laita toinen kakkulevy tarjoiluvadille ja levitä sille puolet täytteestä. Halutessasi voit ripotella väliin Daim-rakeita tuomaan rakennetta ja lisää makua. Itse laitan väliin Daimia. Laita toinen kakkulevy kanneksi ja levitä loput täytteestä kakun päälle sekä reunoille. Helpointa täytteen levittäminen on palettiveitsellä, jota voi tarvittaessa lämmittää kuumalla vedellä ja pyyhkäistä kuivaksi, jolloin tahmea täyte levittyy nätisti (katso alin kuva). Ripottele pinnalle toinen pussillinen Daim-rakeita ja paina niitä kevyesti kiinni kreemiin. Laita kakku kohmettumaan pakastimeen hetkeksi. Kun kakun pinta on kohmettunut kunnolla, voit jatkaa kuorruttamista.

Tee kuorrute. Sulata paloiteltu suklaa kuumaan kermaan, varo polttamasta pohjaan. Lusikoi tai levitä jäähtynyt suklaakuorrute pakastimesta nostetun kakun pinnalle.Voit valuttaa kuorrutteen kokonaan reunoille tai jättää sen muodikkaasti valuvaksi. Anna kakun jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua. Kakku kestää hyvin myös pakastamisen, joten voit tehdä sen jo hyvissä ajoin ennen tarjoilua valmiiksi ja nostaa sulamaan muutamaa tuntia aiemmin jääkaappiin. 

VINKKEJÄ: 
Kakun voi kasata täytettynä myös avattuun reunavuokaan (ilman pohjaa), jolloin siitä tulee siistimpi. Varsinkin jos teet kakun tuplana. Tuplatessa kakkuohjeen täytevälejä voi tehdä kaksi ja näin kakkulevyistä tulee hieman paksumpia ja helpommin käsiteltäviä. Kakun voi myös pakastaa vuokaan kasattuna ja kun kakku on jäätynyt, poistaa vuoan ja suojaa kakun uudelleen kunnolla. Täyte on melko tanakkaa kreemijauheen ja suklaan ansiosta, joten sen levittämisen kanssa saa olla varovainen, ettei täyte revi kakkupohjaa rikki. Kannattaa käyttää lämmitettyä palettiveistä tai muuta vastaavaa. Lusikalla tai nuolijalla ei tule ihan niin siistiä jälkeä. Jäähdytä kakku kunnolla ennen suklaalla kuorruttamista ja jäähdytä myös suklaakuorrutem muuten kakku rupeaa sulamaan ja lopputuloksesta ei tule siisti. Kuohukerman määrää voi jopa hieman vähentää, jos haluaa pelata varman päälle, ettei kuorrutus valu liikaa kakulta alas. 

VAROITUS: Tämä on hyvin makeaa, joten tästä riittää useammalle herkkusuulle.

Daim-kakku on juhlava kahvipöydän herkku
Annospalasta huomaa, kuinka kuorrutus oli liian lämmintä ja se alkoi valua. Lopulta se taisi jopa tehdä pieniä uomia kakkuun, mutta onneksi se ei vaikuttanut makuun. Täytevälien leikkaamisen kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei käy kuten yllä näkyy. Nykyään osaan leikata kakkupohjat kunnolla :D 

Daim-kakku halkaistuna, täytettynä ja kuorrutusvaiheessa
Jähmeä täyte on vähän tuskallinen levitettävä, mutta lämmitetyllä palettiveitsellä se onnistuu mainiosti. Tarjoiluvadin voi suojata leivinpaperisuikaleilla tai kakkupahvilla, silloin 5-6 vuotta sitten en ollut itse ihan niin tarkka, kun nämä kuvat on otettu.

Daim-murua pinnalle ja suklaata vielä kuorrutteeksi
Tämä on ensimmäisestä Daim-kakustani oleva kuva, joten reunat eivät ole huolitellut ja ne ovat muutenkin epätasaisia. Eli suosittelen käyttämään aikaa "massaukseen" ja vadin putsaamiseen, niin saa kauniimman lopputuloksen. Daim-rakeet hupenevat uhkaavasti parempiin suihin leipomisen aikana, mutta kannattaa oikeasti säästää ne tähän kakkuun. Tämä on niin ihanaa valmiina!

Huono kuva, mutta tässä daim-kakku on tehty tuplana isoja juhlia varten
Tämä taitaa olla kuva viimeisimmästä kakkusestani. Tein sen tuplana, massasin paremmin ja se oli kunnolla pakastettu, reunoilta näkyykin vielä jäähilettä. Daim-rakeiden raekoko on tainnut muuttua vuosien saatossa, kun vertaa kuvia. Nämä nykyiset rakeet ovatkin mielestäni parempia, kun ovat hieman pienempiä ja eivät ole niin tasakokoisia muutenkaan. Täytteeseen voi käyttää hyvin kyllä rouhittua Daim-patukkaakin. Jos taas Daim-suklaata ei kaupasta saa, käy siihen hyvin Fazerin Sininen tai ruotsalaisia taustojaan kunnoittaen Marabouta.

Focaccia

Focaccia maistuu oliiviöljylle, rosmariinille ja punasipulille
Tämä resepti tulee taas reippaat puoli vuotta jälkikäteen, kun tein maaliskuisille kolmekymppisilleni hieman tarjottavaa. Perinteiset patongit ja muut eivät kiinnostaneet, niin pyöräytin mehevän foaccian salaatin ja muiden tarjottavien kaveriksi. Oliiviöljyssä ei tämän reseptin kanssa säästellä ja reilusti saa käyttää myös muita makuaineita. Oma lempparini on tuoreyrtit, sipuli, oliivit tai muut vastaavat. Myös ihania juustoja voisi upottaa taikinaan. Perinteikäs ja oikein maistuva kyllä tulee ihan pelkällä hyvällä oliiviöljyllä ja sormisuolalla. Oikeastaan focaccia on kuin pizza, voit käyttää siihen kaikkia saatavilla olevia mieleisiä aineksia fiiliksen mukaan!

noin pellillinen

taikina
3½ dl vettä
25 g tuorehiivaa
1-2 tl merisuolaa myllystä
1 rkl hunajaa (tai siirappia, sokeria)
n. 7 dl vehnäjauhoja
½ dl hyvää oliiviöljyä

päälle
½-1 dl oliiviöljyä (tai tarpeen mukaan)
½ punttia tuoretta rosmariinia
1 pienehkö punasipuli
mustapippuria myllystä
sormisuolaa

Lämmitä taikinan vesi kädenlämpöiseksi ja murustele joukkoon tuorehiiva (jos käytät kuivahiivaa, sitä tulee 1 pussillinen reilusti kädenlämpöiseen veteen). Sekoita joukkoon hunaja ja suola. Alusta joukkoon jauhoja ja jauhojen lisäämisen lopulla myös oliiviöljy. Vaivaa taikina kunnolla, kunnes saat notkean ja sitkeän taikinan, joka juuri ja juuri irtoaa käsistä. Jauhoja ei kannata käyttää liikaa, sillä focaccian pitää jäädä kuohkeaksi ja pehmoiseksi. Käsin saa vaivata 10-15 minuuttia, yleiskone hoitaa homman noin viidessä minuutissa. Kohota taikinaa leivinliinan alla puolisen tuntia. 

Vuoraa uunipelti tai hieman sitä pienempi vuoka leivinpaperilla. Kaada taikina vuokaan ja levittele se tasaiseksi pellille jauhotetuin sormin. Kohota taikinaa uudeleen n. 30 minuuttia. Viipaloi punasipuli ohuiksi siivuiksi ja irrottele rosmariininlehdet varresta. Painele sormilla kohonneeseen taikinaan pieniä monttuja ja voitele koko leipä runsaalla oliiviöljyllä, painele pinnalle punasipulisiivuja ja rosmariinia, ripsauta päälle mustapippuria sekä runsaasti sormisuolaa. Paista focacciaa 250-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia tai kunnes se on kullanruskea. Ota leipä uunista ja voitele se vielä uudelleen reilulla oliiviöljyllä, anna jäähtyä hieman ennen tarjoilua. Leikkaa leipä valmiiksi kuutioiksi. Focaccia säilyy tarvittaessa seuraavaan päivään hyvin suojattuna, mutta parasta se on uunituoreena.

HUOM: oliiviöljyä kuluu leivän voitelemiseen erittäin paljon, mutta lopputulos ei ole liian raskas tai tunkkainen. Levitettä focaccia ei sinänsä kaipaa, mutta omia suosikkejani ovat mm. hummus ja tzatziki. Pinnalle saa ripotella runsaasti makuja, sillä esim. punasipuli hupenee paistettaessa lähes olemattomaksi. Eli älä pihtaile, kun haluat kunnon focacciaa!
  
Focaccia valmiina uuniin
Tämä mehevä leipä on kyllä ehdottomasti yksi lemppareistani ja teenkin sitä melko usein. Seuraavan kerran tulee juustoista versiosta, sen olen jo päättänyt :) Ihan pelkkää öljy-suolaversiota en mielelläin tee, koska rakastan yrttejä ja pieniä sattumia. Ja silloin ei tarvitse edes miettiä muita lisukkeita päälle, kun leipä on jo itsessään maukasta. Focaccia on ihanaa salaatin tai keiton lisukkeena.

26.9.2016

Dallaspullat

Mehevät dallaspullat
Lapsuusmuistoista kauneimpia ovat äidin ja mummojen rakkaudella paistamat herkulliset ja mehevät pullat, joita natustettiin välipalaherkkuna tai lauantaisin saunan jälkeen. Pullan kaverina tarjottiin joko kylmää maitoa tai lämmintä kaakaota, jälkimmäistä erityisesti hiihtolenkin jälkeen. Pulla saattoi olla perinteistä voisilmäpullaa, tuoksuvaa kanelikierrepullaa tai korvapuusteja tai jouluisin rusinoilla koristeltuja hahmopullia. Tätini bravuuri mummolassani käydessään oli mantelinen vaniljapulla ja kylättelyreissulla perhetuttavan paistama hillotäytteinen bostonpulla. Huoltoasematauoilla tutustuttiin eksoottisiin dallaspulliin ja sittemmin niitä on tullut leivottua paljon itsekin. Ohje ihaniin dallaspulliin siis, olkaapa hyvä!

pullataikina
5 dl maitoa
50 g tuorehiivaa
1 tl suolaa
1 rkl jauhettua kardemummaa
1½ dl sokeria
1 kananmuna
n. 12-14 dl vehnäjauhoja
150 g voita
kananmuna voiteluun
(raesokeria koristeluun)

täyte
100 g voita
¾ dl sokeria
2 kananmunaa
250 g maitorahkaa
1 dl vaniljakreemijauhetta

Lämmitä maito hieman kädenlämpöä kuumemmaksi ja liota mukaan tuorehiiva (jos käytät kuivahiivaa, sitä tulee 2 pussia ja maito saa olla reilusti lämpöisempää, n. 42c.). Sekoita joukkoon suola, sokeri, kardemumma ja kananmuna. Vispaa joukkoon pari desiä vehnäjauhoja kunnolla vatkaten ja alusta joukkoon jauhoja niin, että saat kulhon reunoista irtoavan kimmoisan taikinan. Taikinaa saa vaivata käsin parikymmentä minuuttia. Lisää loppuvaiheessa jauhojen lisäämistä mukaan myös pehmennyt voi. Mitä pehmeämpi taikina, sitä pehmeämpi pulla, joten jauhoja ei kannata käyttää liikaa. Anna taikinan kohota vedottomassa paikassa leivinliinan alla n. 45 minuuttia. 

Valmista täyte. Vispaa huoneenlämpöiseen voihin sokeri, kananmunat ja maitorahka. Sekoita viimeisenä, juuri ennen täytteen levittämistä, joukkoon vaniljakreemijauhe.  Valmista dallaspullat. Vaivaa taikinasta ilmakuplat pois ja kaulitse puolet taikinasta puolen sentin paksuiseksi suorakaiteen malliseksi levyksi. Levitä puolet täytteestä levylle palettiveitsen tai taipuisan lastan avulla. Kääri levy rullaksi pitkältä sivulta. Leikkaa rulla parin sentin paksuisiksi siivuiksi ja aseta pullat paperisiin viinerivuokiin (isompia, kuin muffinivuoat). Valmista lopputaikina samalla tavalla. Anna pullien kohota pellillä leivinliinalla peitettynä puolisen tuntia. Voitele pullat kananmunalla, ripottele pinnalle halutessasi raesokeria ja paista pullat kullanruskeiksi 200-asteisessa uunissa, n. 10-15 minuuttia pullien koosta riippuen. 

I-H-A-N-A-A! Dallaspullat ovat kyllä varmastikin parhaita pullia, niin meheviä ja vaniljaisia. Dallaspullat onkin ainoa juttu Daim-kakun ohella, joihin käytän vaniljakreemijauhetta. En muuten tykkää käyttää oikein käyttää sitä, mutta tätä leivonnaista ei voi kuvitella ilman sitä. Yeensä teen pullataikinan yleiskoneella, niin ei tarvitse käsin veivata, mutta maalla (kuten nämä pullat) teen aina nostalgiasyistä käsipelillä. Pitäisihän se opetella tekemään pullat käsituntumalla, kuten mummoni, mutta pari kertaa vuodessa ei ole ihan tarpeeksi pullanpaistoa.  

Dallaspullien ohje on julkaistu 30.7. Karjalan Heilin ruokapalstallani.

25.9.2016

Mustikkamarmoroitu juustokakku

Mustikalla marmoroitu amerikkalainen juustokakku
Yksi lempiherkuistani on amerikkalainen juustokakku, jolla on tullut hurmattua huomaamattaan useampikin herkkusuu. Kakun mehevyys ja pehmeys viettelee makuhermot ja kaverina tarjotut marjat, kompotit tai hedelmät tuovat siihen mukavaa raikkautta. Mustikka sopii juustokakkuun enemmän kuin hyvin ja tähän kakkuun voi käyttää niin tuoreita kuin pakastettuja mustikoita. Kannattaa kokeilla myös kirpakkaa puolukkaa tai aromikasta vadelmaa! Marmorikuvioinnin tekeminen on helppoa ja lopputulos on todella näyttävä. Marmorointia varten tiputetaan pieniä nokareita marmorimassaa kakun pinnalle ja kuvioita vedetään pystysuoraan suuntaan ja toiseen hammastikulla, veitsellä tai muulla vastaavalla. Marmoroinnin voi tehdä hedelmä- ja marjasoseilla tai notkistetulla Nutellalla.  Kannattaa kokeilla!

28 cm vuokaan

pohja
175 g digestive-keksejä
50 g voita sulatettuna

täyte
600 g Philadelphia-tuorejuustoa (maustamaton)
2 dl sokeria
3 kananmunaa
2½ dl kuohukermaa
1 dl maissitärkkelystä (maizena)
1 tl vaniljasokeria
½ sitruunan mehu ja kuori raastettuna

mustikkamarmori
200 g mustikoita
½ dl sokeria

Murskaa keksit (kattilassa perunasurvimella) ja sekoita keksimuruun sulatettu voi. Painele seos ison irtopohjaisen vuoan pohjalle ja reunoille. Laita pohja odottamaan jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi. Sekoita kaikki täytteen aineet sähkövatkaimella tasaiseksi massaksi. Kaada täyte vuokaan.  Laita mustikat ja sokeri kulhoon ja aja seos tasaiseksi murskaksi sauvasekoittimella. Nosta lusikalla pieniä kekoja mustikkasosetta kakun pinnalle. Marmoroi pinta laittamalla veitsi kohtisuoraan kakkuun ja vedä raitoja pitkittäin sekä poikittain. Paista kakkua 170-asteisessa uunissa n. tunnin ajan. Laita kakun päälle folio tai leivinpaperi, jos pinta alkaa tummua. Kakun pinnan tulee jäädä vaaleaksi, jolloin kakku säilyy mehukkaana. Jäähdytä kakku ja anna sen vetäytyä jääkaapissa mieluiten yön yli. Tarjoile halutessasi lisänä marmoroinnista ylijäänyttä mustikkamassaa tai paseerattua mustikkaa, joka on maustettu kevyesti sokerilla. Paseerauksessa mustikat painellaan tiheän siivilän läpi, jolloin siemenet ja kuoret jäävät siivilään, kulhoon valunut neste käytetään kastikkeeksi.

Vinkki: Ilman mustikkamarmoria tämä kakku on taivaallista amerikkalaista juustokakkua!

Ihanaa! Tehtiin tätä kakkua keväällä miun kansalaisopiston kakkukurssillakin ja tuli oikein suunmukaista kaikille. Marmorointia on kiva kokeilla, sillä saa nopeasti erilaisiin leivonnaisiin uutta ilmettä ja ei se lopulta vaikeatakaan ole, kun pääsee jyvälle. Juustokakkujen paistamisen kanssa kannattaa olla varovainen, sillä liiallinen paistaminen tekee kakusta kumimaista ja kiinteää. Parasta olisi, jos reunat eivät kerkeä saada väriä lainkaan. Alla olevien kuvien kakku on tehty 20cm vuokaan puolikkaalla reseptillä. 

Resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani elokuun puolivälissä.

Juustokakku ennen kypsennystä (tässä pieni 20cm vuoka ja puolikas annos)
Juustokakku valmiina (tässä 20cm vuoka ja puolikas annos)

24.9.2016

Tyrnivispipuuro

Vispipuuro saa upean värin ja maun tyrnimarjoista
Vispipuurokokeilut jatkuvat keittiössäni ja tällä kertaa testiin päätyivät tyrnit, joita kasvaa meillä maalla hyvinkin satoisasti. Niitä löytyy pakastimesta vielä vuosikertanakin, joten tein uusille tilaa surauttamalla vispipuuroa. En edelleenkään ole suuri vispipuuron ystävä, mutta kokeilutyö on saanut minut puolifanittamaan jo. Olen sitä mieltä, että vaahdotus tekee mausta jotenkin metallisen ja se ehkä on se suurin ongelma. Kuitenkin nämä vadelmaversiot ja muut ovat enemmän kuin jees puolukkaan verrattuna. Bongasin tyrniä kaupan pakastealtaasta ihan kohtuulliseen hintaan, joten kannattaa ostaa ja maistaa, jos ei ole tuttu marja!

4 annosta 

5 dl vettä
200 g tyrnimarjoja
1½-2 dl sokeria
½ tl suolaa
1 dl mannasuurimoita
1 tl vaniljasokeria

Keitä tyrnimarjoja kymmenkunta minuuttia vedessä tai kunnes marjat ovat menettäneet väriään ja ne ovat selkeästi keittyneet yli. Paseeraa siemenet ja kuoret pois tiheän siivilän läpi ja käytä jäljelle jäänyt mehu puuroon. Kiehauta tyrniliemi ja vispaa joukkoon suola, mannasuurimot sekä sokeri. Keittele usein sekoittaen kymmenkunta minuuttia tai kunnes suurimot ovat kypsyneet ja puuro on sakeutunut. Maista sokeri ja suola, lisää niitä tarvittaessa. Sekoita joukkoon vaniljasokeri ja jäähdytä puuro. Vispaa se kuohkeaksi joko sähkövatkaimella tai yleiskoneella. Tarjoile jäähtyneenä, seuraksi voi laittaa tilkan kuohukermaa, vaniljakastiketta tai maitoa tai kunnon nokareen turkkilaista jogurttia.

Hyvää oli! Söin vispipuuroa jogurtin kanssa aamu- ja iltapalana. Ihana väri tulee kyllä tyrneistä ja onhan ne tyrnit makoisia muutenkin. Sen verran happamia ovat marjat, että sokeria saa laittaa melko reippaasti, ettei ikenet irtoa. Seuraavan kerran vispipuuroa tehdessäni kokeilen todennäköisimmin mustikkaa tai punaherukkaa. Tyrnin siemenet ovat superterveellisiä, joten ne kannattaa pureskella keittämisen jälkeen vielä pieneksi murskaksi. Tyrnin c-vitamiinipitoisuus on todella korkea ja jo muutama tyrni päivässä tuo potkua!

Gluteeniton omenakeikauskakku

Karamellissa kypsyneet omput ovat herkullisia!
Omenapuut notkuvat satoaan ja kun perinteinen omenapiirakka alkaa kyllästyttää, kannattaa kokeilla tätä karamellin kruunaamaa keikauskakkua! Gluteenittomana tein tämän, että saan käytettyä pussinpohjia pois kaapista ja hyvin toimi näinkin. Gluteenittomilla jauhoilla leivottaessa lopputulokset ovat helposti hieman kuivia ja murustuvia, mutta tässä lopputuloksesta tuli mehevä karamellin ja taikinan kerman ansiosta. Koska gluteenittomat jauhot eivät ruskistu uunissa ihan yhtä kauniisti kuin vehnäjauhoiset, kannattaa olla tarkkana ettei paista kakkusiaan liian kuivaksi. Kannattaa siis tökkiä taikinaa tikulla ja ottaa leivokset tarpeeksi ajoissa uunista ulos. 

n. 8 annosta

karamelli
50 g voita
1 dl fariinisokeria
3-4 omenaa

taikina
75 g voita
¾ dl sokeria
1 kananmuna
2 dl gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta (esim. Sunnuntai)
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
1 dl kuohukermaa

Vuoraa pitkulainen leipävuoka leivinpaperilla. Levitä karamellia varten pehmennyt voi tasaisesti vuoan pohjalle. Ripottele päälle fariinisokeri. Pese omenat ja leikkaa ne ohuiksi puoliympyrän muotoisiksi lohkoiksi. Aseta omenalohkot kuoripuoli alaspäin vuokaan hieman pystyyn, niin saat kauniin pinnan valmiiseen kakkuun. Valmista taikina. Vatkaa pehmennyt voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi, lisää joukkoon kananmuna hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja vatkaa ne nopeasti taikinaan. Lisää lopuksi kerma ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Nostele taikina vuokaan omenalohkojen päälle ja tasoita pinta. Paista kakkua 175-asteisessa uunissa keskitasolla n. 35 minuuttia tai kunnes taikina on kypsää ja saanut hieman väriä. Anna kakun jäähtyä hetki ja kumoa se sen jälkeen tarjoiluvadille. Poista leivinpaperi ja hunnuta halutessasi pinta tomusokerilla. Tarjoile hieman lämpimänä.

VINKKI: Gluteenittomat jauhot eivät ruskistu ihan samalla tavalla ja taikina jää hieman murenevaksi verrattuna vehnäjauhoilla leivottuihin. Voit korvata gluteenittoman jauhoseoksen samalla määrällä vehnäjauhoja. Keikaus onnistuu hyvin myös raparperista tai luumuista tai melkeinpä mistä vain tarpeeksi kiinteistä hedelmistä ja marjoista. 

Ihanaa! Karamelli imeytyy mukavasti omppuihin ja taikinapohjaan. Kun asettelee omenat vuokaan nätisti, myös lopputulos on hurmaava. Olin jo vahingossa työntämässä omppuja leikkauspinta ylöspäin, kunnes muistin kääntäväni kakun vielä ympäri. Kannattaa olla varovainen kakkua kumotessa, ettei tulikuuma karamelli roisku päälle tai vaihtoehtoisesti ohi tarjoiluvadilta, sillä karamelli on tämän herkun ehdoton tähti. Mietin myös, että pitäisiköhän seuraavalla kerralla ripauttaa joukkoon hieman merisuolaa... Tämän reseptin pohjana on ikivanha käytössäni ollut ohje, jota muokkasin rankalla kädellä. Lempikeikauskakkuni ohje on kadonnut. Sen on edesmennyt mummoni ottanut talteen aikoinaan n. 10v sitten ET-lehdestä ja sillä valmistui herkullinen kuohkeapohjainen raparperikeikaus, jota maustoi kardemumma. Jos tämä resepti kuulostaa tutulta, niin olisin kiitollinen saadessani ohjeen taas käyttööni!

Resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani tänään.

10.9.2016

Feta-pinaattivatruskat

Karjalaiset perinneherkut, vatruskat, voi täyttää myös fetalla ja pinaatilla
Oheinen feta-pinaattivatruskoiden resepti on saanut idean Ilomantsin Parppeinpirtin kreikkalaisvivahteisista vatruskoista ja reseptin pohjana taas on mainion uuden Marttojen julkaiseman Makumatka Karjalaan –reseptikirjasen vatruskat. Lopputuloksena taas ovat vatruskat minun tapaani valmistettuna. Vatruskat eivät ole vaikeita tehdä, joten kannattaa ehdottomasti kokeilla näitä karjalaisia herkkuja! Perinteiseen tapaan vatruskat täytetään keitetyllä riisillä, kananmunahakkeluksella ja lurauksella sulaa voita, jos minun versioni tuntuu liian erikoiselta.

n. 20 kappaletta

vatruskataikina
n. 1 kg perunoita
1½-2 dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
n. 1½ tl suolaa

täyte
rypsiöljyä tai voita paistamiseen
140 g tuoretta pinaattia
200 g fetajuustoa
2 dl pitkäjyväistä riisiä
merisuolaa myllystä

sulatettua voita voiteluun

Kuori perunat ja lohko ne. Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä kypsiksi. Kaada vesi pois ja soseuta perunat kuumina perunasurvimella. Jäähdytä perunamassa. Sekoita jäähtyneeseen perunaan kananmuna ja suola, lisää vehnäjauhoja niin paljon, että saat kiinteähkön taikinan. Taikinan pitää olla käsiteltävää, mutta ei liian kovaa. Vältä turhaa vaivaamista.

Valmista täyte: keitä riisi suolalla maustetussa vedessä ja jäähdytä. Kuullota huuhdeltu ja valutettu pinaatti paistinpannussa pienen voinokareen tai öljytilkan kanssa. Hienonna jäähtynyt pinaatti pieneksi silpuksi, sekoita se jäähtyneen riisin joukkoon ja lisää mukaan haarukalla muhennettu fetajuusto. Mausta seos suolalla, halutessasi voit lisätä ripauksen mustapippuria. Maista ja mausta tarvittaessa lisää.


Muotoile taikinasta paksuhko pötkö ja jaa se noin 20 osaan. Taputtele palat käsin litteiksi ohuiksi ympyrän mallisiksi lätyiksi (halkaisija max. 10 cm) jauhotetulla pöydällä. Laita lätyn toiselle puoliskolle reilu ruokalusikallinen täytettä ja käännä taikinaraapan tai lastan avulla taikina täytteen päälle. Ummista vatruskat ohutreunaisella pikkulautasella rullaamalla, lopputuloksen pitää olla puolikuun muotoinen. Voit käyttää ummistamiseen myös sormilla nypyttämistä tai taikinaraappaa. Paista vatruskat ruskeapilkullisiksi 250-asteisessa uunissa keskitasolla, reilu 10 minuuttia. Voitele valmiit vatruskat sulatetulla voilla ja tarjoile ne hieman jäähtyneinä.  Kaveriksi sopii hyvin munavoi.

Taikinapötköstä leikataan paloja, jotka taputellaan läkkäröiksi ja sitten ne täytetään
Vatruskat ummistetaan teräväreunaisella lautasella leikkaamalla. Jämäpalat muotoillaan uudeksi taikinakiekoksi.
Uunia odottavat vatruskat
Vatruskan ohuen kuoren sisältä löytyy feta-pinaatti-riisitäyte
Resepti on julkaistu viikonlopun Karjalan Heilin ruokapalstallani.

3.9.2016

Kantarellirisotto

Herkullinen kantarellirisotto maistuu syksyllä
Sienet on ihania ja risotto on hyvää, joten sienirisotto on tietenkin superhyvää! Tätä lempeää kantarellirisottoa kokkailin suunnilleen kuukausi sitten, kun tulin ostaneeksi torilta herkullisia kantarelleja. Vielä niitä löytyy metsästäkin, jos kerkeää vaan etsimään. Mausteita ei kannata kantarelliin laittaa liikaa, ettei sienen hieno oma aromi peity. Myös valkopippuria kannattaa koittaa kantarellin maustamisessa, joskin itse olen luottanut tässäkin lähinnä mustapippuriin. Risotto on helppo valmistaa ja se maistuu varmasti kaikille, kunhan vain muistaa sekoittaa ahkerasti ja jättää ruoan löysäksi puuroksi. Jos haluaa välttää ruoan jämähtämistä, voi parmesaanin tarjoilla vasta ruoan pinnalle ripoteltuna.  Sen sijaan kouluissa tarjoiltu nakkeja tai jauhelihaa, herne-maissi-paprikaa ja pitkäjyväistä riisiä sisältävää ruokaa ei pidä sotkea risottoon. Meikäläinen on edelleen ihan noviisi risottokokkina ja kuvatessa ruoat kerkeävät jumahtaakin lautaselle, mutta maku on yksinkertaisuudessaan loistava. Kolmisen vuotta sitten voitin herkkutattirisotollani kuitenkin yhden reseptikilpailun. Alkoholittomille viineille pisteet kotiin, ne kestää viinallisia veljiään parempana jääkaapissa satunnaisia kokkaushetkiä.

4 annosta

voita kuullottamiseen
3 dl risottoriisiä
1 iso kesäsipuli varsineen
1½ dl valkoviiniä (alkoholiton)
1 l tuoreita kantarelleja
1 l vettä
1 kasvisliemikuutio
mustapippuria myllystä
merisuolaa myllystä
1 rkl tuoretta timjamia
100 g parmesaania raastettuna
2 rkl smetanaa
1 rkl voita

Valmistele ensin sienet. Putsaa ja hienonna kantarellit sopiviksi suupaloiksi. Kiehuta niistä paistinpannulla pois nesteet ja mausta kevyesti suolalla. Mikäli käytät jo pakastettuja sieniä, ota ne sulamaan ajoissa tai turvota kuivatut sienet kuumassa vedessä käyttövalmiiksi. Laita kasvisliemi kiehumaan pieneen kattilaan. Kuumenna iso kasari ja sulata siinä voi. Kuullota risottoriisiä miedohkolla lämmöllä, kunnes se on läpikuultavaa. Älä anna riisin ruskistua, muuten se ei pysty imemään nestettä itseensä ja tärkkelys palaa. Kun riisi alkaa olla kiiltävää, lisää pannulle hienonnettu kesäsipuli ja anna sen kuullottua. Kaada pannulle valkoviini ja anna sen imeytyä riisiin samalla koko ajan sekoitellen. Aloita lisäämään kauhallinen kerrallaan kasvislientä. Sekoita riisiseosta usein, että se alkaa hieman puuroutua. Kun neste on imeytynyt riisiin, lisää seuraava kauhallinen lientä. Käytä kasvislientä niin paljon, että saat juuri ja juuri kypsää riisiä, joka on vielä valuvan pehmeää. Lisää pannulle kantarellit ja kuumenna seos kiehuvan kuumaksi, lisää vielä tarvittaessa tilkka nestettä. Lisää pannulle mustapippuria, timjamia ja reilusti hienoksi raastettua parmesaania. Maista seosta, lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria. Lisää viimeisenä pannulle nokare smetanaa (ranskankermaa tai tilkka kermaa) ja voita. Tarjoile risotto välittömästi, ettei se ehdi kiinteytyä liikaa ja höylää pinnalle parmesaanilastuja. Jos haluat lisää ruokaisuutta, voit paistaa joukkoon pekonisilppua.

Ihanaa! Sienirisotto on kyllä ehdottomasti yksi lemppariruokiani. Sienen hienot aromit pääsevät oikeuksiinsa miedon riisin seurassa ja lopputuloksena on vaivattomasti iso annos ruokaa, jota voi ottaa vaikka evääksi töihinkin. Risotto ei kuitenkaan odottele syöjiä, vaan syöjien on oltava valmiina risottolautasta odottamassa. Kannattaa kokeilla!

Resepti on julkaistu elokuussa Heilin ruokapalstallani.

22.7.2016

Britakakku mansikoilla ja raparperilla

Kesän ykkösherku on britakakku!
Martoilta tulee aina parhaat jutut ja niinpä tämänkin reseptin pohja on heiltä peräisin (kieliasu on omani). Osallistuin pari vuotta sitten Pohjois-Karjalan Marttojen kakkukurssille ja siellä tuli valmistettua elämäni ensimmäinen britakakku. Sen jälkeen näitä on tullut väännettyä niin kotona erinäisiin juhliin kuin jaettua reseptin ilosanomaa Kansalaisopiston kakkukurssillanikin. Ohje on jäänyt bloggaamatta aiemmin, sillä en saanut koskaan kakusta tarpeeksi nättiä kuvaa. Nyt juhannuksena luonnonvalossa ja tuoreiden mansikoiden avulla sekin onnistui ja resepti päätyy muidenkin kokeiltavaksi. Britakakku on ehdottomasti miun lempparikakkuni ja todella helppo valmistaa. Täytteeksi voi laittaa kaikkea mieleistään ja se maistuu ihanalta myös vetäydyttyään yön yli jääkaapissa (jos sitä edes jää säilöttäväksi...). Parasta se on kuitenkin juuri valmistuttuaan.

kakkupohja
125 g voita
1 dl sokeria
2 keltuaista
1½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

marenki
2 valkuaista
1½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 dl mantelilastuja

täyte
marja-, hedelmä- tai raparperihilloketta
marjoja tai hedelmiä
2-3 dl kuohukermaa
sokeria tarvittaessa

Vaahdota pohjan voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää keltuaiset vatkaten. Sekoita yhteen kaikki kuivat aineet. Sekoita vaahdon joukkoon kuivat aineet ja maito vuorotellen. Levitä kakkutaikina suorakaiteeksi (25 x 30 cm) leivinpaperoidulle uunipellille. Esikypsennä pohjaa uunin keskiosassa 180 asteessa 10 minuuttia. 

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri pieninä erinä. Vatkaa kunnes sokeri on liuennut vaahtoon, vaahto on erittäin kovaa ja kiiltävää. Levitä marenki esipaistetun pohjan päälle varovasti lastan avulla. Tee marenkiin pieniä huippuja. Ripottele pinnalle mantelilastut. Paista uunin keskiosassa 180 asteessa 15 minuuttia tai kunnes pinta on kauniin ruskea. Jäähdytä. 

Leikkaa kakkupohja kahteen yhtä suureen osaan. Nosta toinen levy varovasti kakkuvadille. Levitä päälle hilloketta ja kermavaahto (jos käytät makeita täytteitä, kermaa ei tarvitse sokeroida). Lisää halutessasi täytteen päälle marjoja tai hedelmiä. Nosta toinen levy täytteen päälle, koristele marjoilla ja humpsauta päälle tomusokeria. Tarjoile. 

Raparperihilloke
5 dl raparperipaloja
1 dl sokeria

Kuumenna raparperia ja sokeria pienessä kattilassa, kunnes raparperin rakenne alkaa hajota ja täyte tiivistyä. Valuta tarvittaessa ylimääräinen liemi pois. Jäähdytä ennen käyttöä. 
Itse jätän hilloiksi aina raparperimehun teosta ylijääneet perskat ja niin tälläkin kertaa kakkuun päätyi tuo ihana muhju. Sitä kannattaa maistella, ettei täytteestä tule liian makea.

Resepti: Pohjois-Karjalan Marttojen reseptivihkonen
Kuvat ja teko-ohjeet: Cebicin keittiössä

Mehevään ja rapeaan britaan käy täytteeksi erityisesti mansikat ja raparperi
Niin täydellistä! Kakkupohja on ihanan ohut, marenki makeaa ja rapeaa, raparperissa on pientä kirpakkuutta, kermassa pehmeyttä ja mansikoissa makeutta. Tämän parempaa ei kyllä kakku voi olla. Täytteeksi olen tainnut jopa joka kerralla laittaa raparperia, näin lopputulos ei ole liian lälly. Myös esim. passionhedelmä sopisi tähän hyvin. Käytännössä tähän voi upottaa juuri kaikkea mieleistään ja mitä sattuu saatavilla olemaan tai minkä sesonki parhaillaan on. Mansikoiden kanssa sopii päälle hyvin tomusokerihuntu, mutta se ei ole pakollinen - varsinkaan, jos lopputuloksesta on tulossa muutenkin hyvin makea. Mikäli seurueessa on pähkinä- tai manteliallergikkoja, voi mantelilastut jättää huoletta pois eikä niitä tarvitse lähteä millään sen kummaisemmin korvaamaankaan. Joko sie olet testannut britakakkua omassa keittiössäsi?

21.7.2016

Isoäidin juustoa ja mansikkaa

Kesäsalaatti! Mansikkaa ja paikallista juustoa
Viimeisen parin vuoden aikana olen päässyt herkuttelemaan useaan otteeseen Polvijärvellä, ihan lähellä, tuotetulla LiPan isoädin tuorejuustolla. Juusto tehdään vanhalla georgialaisella sukureseptillä eikä se sisällä säilöntä- tai lisäaineita.  Alunperin juustoa pääsi maistamaan vain parissa ravintolassa ja nyt sitä myydään mukaan Wanhan Kulman Puodissa Joensuun Surakan pihassa (samassa puutalokorttelissa, kuin Taitokortteli). Juustot ovat miun heikkouteni ja tämä iski kuin sata salamaa jo ensimaistolla. Koostumus on vähän mozzarellamainen ja maku vivahtaa suolaisuutensa ansiosta fetaan, mutta mihinkään muuhun tätä ihanuutta ei oikein voi verrata. Eräänä päivänä nappasin työmatkalla mukaan torilta mansikoita ja työpäivän päätteeksi kävin WKP:ssä ruokaostoksilla, josta hankin juuston lisäksi mukaan mm. paikallisen Panimo Honkavuoren oluen, mansikkamehua, hiivatonta luomuruisleipää ja jotain muutakin kivaa. Kannattaa tehdä lähiruokamatka Wanhaan Kulmaan ja samassa pihassa olevaan kesäravintola Wanhaan Aittaan, käydä syömässä Surakan baarissa, ostaa leipää Kotileipurin Herkkupajasta ja nauttia kakkukaffet Hilun Paikan kakkukahvilassa.

2 annosta

½ pkt LiPa isoäidin juustoa
250 g mansikoita
sitruunamelissaa (minttu tai basilikakin käy)

Putsaa mansikat ja lohko ne tarjoiluastiaan. Kuutioi juusto isoiksi paloiksi ja ripottele kuutiot mansikoiden päälle. Koristele annos tuoreilla yrteillä. Älä sekoita salaattia, ettei juusto värjäänny mansikkamehusta. Tarvittaessa tarjoile lisukkeena esim. mansikkabalsamicoa tai hyvää oliiviöljyä.

Aivan täydellinen makupari! Tuo juusto on niin hyvää, ettei mitään rajaa. Suolaisuus ja pehmeys sopii hyvin mansikan kaveriksi ja yrtit tuovat väriä sekä potkua. Salaattiin sain idean, kun kävimme syömässä Utran Uittotuvalla ennen Utran uuden teatterin ensi-iltanäytöstä. Siinä salattiin oli laitettu myös kurkkua ja tomaattia, mutta minä halusin tehdä tästä pelkistetymmän version. Facebook-feedin mukaan myös muutama kaverini on tätä testannut, kun jaoin kuvan heti salaatin valmistumisen jälkeen. Toivottavasti on maistunut muillekin :) Kun onnistut saamaan juustoa käsiisi, se sopii salaattien lisäksi myös pannulle, grilliin, pizzaan, burgereihin, suolaisen ja makean kanssa. Itse olen käyttänyt sitä juuri pizzassa (ja syönyt pizzeria Roihussa) kaverinaan esim. rucolaa ja paholaisenhilloa, broilerin kanssa salaatissa, burgerissa jne. Ihan huikea tuote. Eikä tämä ole maksettu mainos, vaan puhdasta iloa lähiruoasta ja pientuottajien herkuista!

Jos et löydä tätä juustoa, niin kokeile tilalla vaikka Valion kotijuustoa.

Naudan ulkofilepihvi ja yrttimaustevoi

Naudan ulkofileestä syntyy mehevä pihvi, lisukkeena maistuvat kauden kasvikset
Miulle on aina ollut kaikkein haastavinta paistaa täydellinen pihvi. Joko kärvennän sitä pannulla liikaa tai annan vetäytyä liian pitkään, jolloin lopputuloksena on mautonta liian kypsää lihaa tai sitten kauniin paistopinnan saatuani otan pihvin liian aikaiseen pois pannulta ja en malta noudattaa ohjetta lihasnesteiden noususta pintaan. Tänään paistoin itselleni naudan ulkofileestä pihvin isäni kunnostamalla kirpputorilta pelastetulla valurautapannulla. Paistopinta oli erittäin kaunis ja sisältä pihvi oli vielä raaka. Pieni uusintakierros pannulla ja kunnon veätäytyminen - tässä talossa on kerrankin tarjolla täydellistä pihviä! Koko annos valmistui taas vartissa ja kaikessa yksinkertaisuudessaan se oli oikein mainiota. Liha on ostettu palvelutiskistä ja lähes 400 g lihaa irtosi seitsemällä eurolla. Ei kovin kallistakaan siis!

1 annos

n. 150-200 g naudan ulkofilettä
voita paistamiseen
rypsiöljyä paistamiseen
oksa rosmariinia
pari oksaa timjamia
mustapippuria myllystä
merisuolaa myllystä

maustevoi
50 g voita
½ dl persiljaa
½ dl ruohosipulia
1 tl sitruunamehua
mustapippuria myllystä
merisuolaa myllystä

rucolasalaatti
rucolaa
sitruunamehua
merisuolaa myllystä

kasvikset
½ pieni kukkakaali (nyrkin kokoinen pala)
pari kesäporkkanaa
voita
merisuolaa myllystä

Ota liha huoneenlämpöön vähintään puoli tuntia ennen paistamista. Painele pihviä kevysti nyrkillä tasaisemmaksi. Kuumenna valurautapannu sihisevän kuumaksi. Lorauta pannulle rypsiöljyä ja lisää palanen voita. Nosta pihvi pannulle, lisää viereen yrtit ja paista pihviä pari minuuttia per puoli tai halutun kypsyiseksi. Pihvi käännetään silloin, kun pinnalle nousee lihasnestettä pisaroimaan. Mausta pihvi molemmilta puolilta suolalla ja pippurilla. Aseta pihvi vetäytymään lautaselle, joka peitetään kevyesti foliolla (jätä yksi reuna hieman auki, ettei pihvi ala keittyä). Leikkaa viistosti halki ennen tarjoilua.

Valmista maustevoi sillä välin, kun pihvi lämpenee pöydällä. Kuutioi voi pieneen kulhoon ja pehmennä se lusikalla. Lisää joukkoon hienonnetut yrtit (saa olla reilusti), tilkka sitruunaa ja suolaa sekä pippuria. Sekoita massa tasaiseksi ja annostele se pikkukippoihin tai pyöritä leivinpaperin sisällä tangoksi ja laita jääkaappiin tekeytymään. Lisää maustevoi pihville tai lautaselle kipossa juuri ennen tarjoilua, ettei se pehmene liian aikaisin. 

Valmista lisukkeet juuri ennen pihvin päätymistä pannulle. Pese harjalla porkkanat (kesäporkkanoita ei tarvitse kuoria) ja huuhtele kukkakaali. Leikkaa porkkanat pitkittäin puoliksi tai paksuimmat neljään osaan. Lohko kukkakaali pieniksi kukinnoiksi. Höyrytä kattilassa porkkanoita ensin pari minuuttia ja lisää sitten kukkakaalit pariksi minuutiksi. Jätä kasviksiin purutuntumaa. Nosta höyrytysosa pois kattilasta, kippaa vesi pois pohjalta ja kumoa kasvikset kattilaan. Lisää mukaan nokare voita ja suolaa. Pyöräytä kasvikset nopeasti kiiltäviksi ja annostele. Kumoa rucolasalaattia pieneen kulhoon, tiristä päälle reilusti sitruunamehua ja mausta kevyesti suolalla. Nosta keoksi lautaselle.

Herkullista! Kyllä kunnon pihvi vaan on hyvää. Tämä liha oli palvelutiskistä takuumureaa ulkofilettä, taisipa olla vielä tarjouksessa. Toinen puolikas lihasta päätyi pakastimeen lopun maustevoin kanssa odottamaan seuraavaa pihvipäivää. Ruoan kanssa ei tehnyt mieli perunaa, vaikka uusia perunoita olisi ollut kaappissa. Kesällä on aina hirmuinen himo kukkakaaliin ja porkkanaan. Huomasinkin ostaneeni aivan liian pienen kukkakaalin, joten siitä ei riitä enää gratiiniin. Pitänee nassuttaa sellaisenaan vaikka iltapalaksi. Maustevoit on helppoja lisukkeita ja sitä voi tehdä ihan omien mieltymysten mukaisesti. Usein laitan joukoon hieman valkosipuliakin, mutta tällä kertaa päätin antaa muiden raaka-aineiden loistaa. Vielä parempaa tästä olisi tullut, jos lihan olisi saanut grillattuna. Ja mitenkö kävi annoksen kanssa? Se kerkesi jäähtyä aivan täysin valokuvia ottaessa eivätkä valokuvat onnistuneet kunnolla. Lisäksi huomasin lautasta tiskiin nostaessani, että koristeeksi tarkoitettu timjaminoksa odotti edelleen leikkuulaudalla. Joskus sitä vaan ei onnistu ihan kaikessa :)

19.7.2016

Broileria valkoviinikastikkeessa

Broileri hautuu meheväksi valkoviinissä ja kuohukermassa
Joskus vuosia sitten bongasin ystäväni Terhin blogista mehevän broileriohjeen, jossa broileri haudutettiin vichyssä kypsäksi ja kastikkeeksi lorautettiin lisäksi tomaattia sekä kermaa. Tein siitä aikanaan oman versioni ja ruokaa on tullut varioitua useampaan otteeseen. Ihan parasta! Nyt jääkaapissa oli jämät alkoholittomasta valkoviinistä, jota käytin alunperin muistaakseni raparperihilloon. Niinpä ajattelin tehdä vaalean kastikkeen valkkarinjämistä broilerille ja olipa hyvää. Pastaksi kannattaa valita sellaista, jossa on kunnolla tilaa herkulliselle kastikkeelle. Basilikassakaan ei kannata säästellä. Suosittelen kokeilemaan!

2 annosta

2 broilerin perhosfileetä
voita paistamiseen
merisuolaa myllystä
mustapippuria myllystä
n. 4 dl valkoviiniä
1 valkosipulinkynsi
2 dl kuohukermaa
1 rkl hunajaa
2 rkl sitruunamehua
½ punttia tuoretta basilikaa
(1 rkl soijakastiketta)
( 1-2 rkl vaaleaa maizena-kastikesuurusta)

kotilopastaa
kanaliemikuutio pastan keitinveteen
parmesaania tarjoiluun
tuoretta basilikaa koristeeksi

Laita pastan keitinvesi kiehumaan ja lisää kattilaan kanaliemikuutio. Leikkaa perhosfileet puoliksi, että saat neljä ohutta broilerifilettä. Kuumenna pannulla kunnon nokare voita ja paista fileille kaunis pinta. Mausta broilerit suolalla ja pippurilla. Aloita keittämään pastaa pakkauksen ohjeen mukaan (Lidlistä ostettu iso ja paksu pasta keittyi 17 minuuttia). Kaada pannulle valkoviini, raasta joukkoon valkosipulinkynsi ja hauduta broileria viinissä noin viitisen minuuttia. Nosta broilerit lautaselle folion alle. Lisää pannulle kuohukerma ja kiehauta kastiketta hieman kasaan. Lisää tarvittaessa vaaleaa maizena-kastikesuurusta, jos kastike näyttää liian vetelältä. Lisää juuri ennen valmistumista kastikkeen joukkoon loraus sitruunamehua sekä tujaus hunajaa. Nosta broilerit takaisin pannuun kuumenemaan, mikäli broilereista on irronnut nestettä lautaselle, lisää myös se kastikkeen joukkoon. Mausta kastike silputulla basilikalla. Maista ja mausta tarvittaessa lisää, halutessasi voit lorattaa joukkoon hieman soijakastiketta. Valuta pasta ja kippaa mukaan pannulle, sekoita ja annostele lautasille. Koristele annokset höylätyllä parmesaanilla ja basilikalla. Tarjoile välittömästi. 

Ihanaa! Todella mehevää ja tuo kastike oli erittäin maistuvaa, hapokasta mutta pehmeää ja ihanaa makua basilikasta. Toisaalta se tomaattinenkin versio olisi toiminut tässä oikein hyvin. Ja jos jääkaapissani olisi ollut aurajuustoa, sitäkin olisi voinut laittaa mukaan. Tuolloin suolan kanssa olisi saanut olla varovaisempi. Todella harvoin tulee käytettyä mitään liemikuutioita, mutta tämmöisessä ruoassa ne on kyllä jees keitinveteen lisättynä. Kävin työkaverini kanssa joku aika sitten Kuopion Ikeassa ja sieltä oli pakko ostaa pari kappaletta noita mustia lautasia (ja Iittala Outletistä valkoista Teemaa lisää). Nuo mustat lautaset ovat ihania, jotenkin tuovat mukavaa kontrastia annoksiin ja erilainen mallikin on plussaa peruslautasteni rinnalle. Niitä olen valinnut pöytään aina Marttojen ruokakursseillakin, kun siellä on näitä ollut käytössä jo pidempään. 

18.7.2016

Sipuliboston

Muhkea ja mehevä suolainen boston maistuu sipuleille
Keväällä paistoin ensimmäisen makean bostonpullani ja siitäpä idea jäi kytemään suolaisena versiona. Yleensäkin pidän enemmän suolaisesta ja enemmän suolaisia juttuja tulee omassa keittiössäkin leivottua. Juhannuksen seutuun olin perheen kanssa maalla ja ruokittavana oli useampi suu, joten päätin toteuttaa visioni suolaisesta herkusta, joka on helppo ottaa uintiretkelle mukaan rantaan ja joka maistuu muutenkin suolaisena herkkuna helteessä. Tuorehiivan avulla leipominen on palkitsevaa, kun huomaa taikinan kohoamisen salamannopeasti aineksien yhdistämisen jälkeen - tosin onnistuu tämä hyvin kuivahiivallakin. Täytteenä on runsaasti uutta Valion kevätsipuli-tuorejuustoa ja taikinaan sujahti mustavalkosipuli-tuorejuustoa ja hauskana huomiona mainittakoon se, että nuo tuorejuustot valmistetaan kilometrin päässä kotoani Joensuun meijerillä! Vinkki: lue lisää Valio Violan arvonnasta!

1 iso boston ja n. 20 annoskiekkoa tai 2 isoa bostonia

taikina
5 dl maitoa (Valio, laktoositon)
100 g mustavalkosipuli-tuorejuustoa (Valio Viola, laktoositon)
50 g tuorehiivaa (tai 1 pss kuivahiivaa)
1½ tl suolaa
1 rkl tummaa siirappia
50 g voita sulatettuna (Valio, laktoositon tai ½ dl rypsiöljyä)
2 dl kaurahiutaleita
n. 8-10 dl vehnäjauhoja

täyte
200 g kevätsipulituorejuustoa (Valio Viola, laktoositon)
1 kevätsipulinipun vihreät varret
½-1 punttia basilikaa
mustapippuria myllystä
2 dl mustaleima-emmentalmurua (Valio, laktoositon)

koristeluun
1 kananmuna
1 dl auringonkukansiemeniä

lisäksi
n. 26 cm kakkuvuoka
viineri- tai muffinsivuokia

Valmista ensin taikina kohoamaan. Mittaa maito ja mustavalkosipuli-tuorejuusto isoon leivontakulhoon, joka kestää mikron. Kuumenna seosta mikrossa, kunnes se on kädenlämpöistä (n. 37c). Murusta joukkoon tuorehiiva, lisää mukaan suola ja siirappi. Mittaa kulhoon kaurahiutaleet ja sekoita tasaiseksi, aloita alustamaan joukkoon vehnäjauhoja kädellä vaivaten. Lisää alustuksen loppupuolella myös sulatettu voi (tai rypsiöljy) ja vaivaa taikinaa, kunnes se irtoaa nätisti kulhon reunoista ja taikina on kimmoisan pehmeää. Älä käytä liikaa jauhoja, ettei lopputulos ole liian kova ja kuiva. Anna taikinan kohota vedottomassa paikassa reilu puoli tuntia tai kunnes taikina on vähintään kaksinkertainen.


Vaivaa taikinasta pois ilmakuplat ja kaulitse siitä jauhotetulla pöydällä iso, noin 1 cm paksuinen suorakaiteen mallinen levy. Notkista pari purkkia kevätsipuli-tuorejuustoa lusikalla vatkaamalla ja levitä tuorejuusto tasaisesti taikinalevyn pohjalle. Hienonna kevätsipulin vihreät varret hienoksi silpuksi ja hienonna reilusti tuoretta basilikaa. Ripottele vihersilput tasaisesti tuorejuuston päälle ja rouhi pinnalle mustapippuria myllystä. Levitä päälle vielä ohuelti murustettua mustaleima-emmentalia. Kääri taikinalevy rullaksi pitkältä sivulta ja leikkaa rullasta 6-10 kappaletta n. 5 cm korkeita paloja. Aseta kakkuvuokaan leivinpaperi ja asettele leikkauspinta ylöspäin taikinapalat vuokaan. Minun vuokaani meni 7 muhkeaa taikinakääröä ja lopusta rullasta leikkasin n. 1 cm levyisiä kiekkoja, jotka asettelin kohoamaan viinerivuokiin. Anna taikinan kohota vielä puolisen tuntia vuoissa ja lämmitä sillä välin uuni 200-asteiseksi. Voitele bostonin pinta kananmunalla ja ripottele päälle auringonkukansiemeniä. Paista uunissa n. 30 minuuttia tai kunnes boston on saanut kauniin kullankeltaisen pinnan ja taikina on paistunut kypsäksi, kokeile kypsyyttä tikulla. Kiekkojen paistoaika on 10-15 minuuttia. Anna jäähtyä ja tarjoile mieleisen tuorejuuston tai voin kera. 

Sämpylätaikinan väliin kääritään Valion kevätsipuli-tuorejuustoa, kevätsipulinvarsia ja basilikaa
Täytteessä maistuu mukavasti kevätsipuli niin tuorejuustona kuin tuoreina varsina. Basilikaa ja muita tuoreyrttejä voi hienontaa reilusti mukaan tuomaan makua ja väriä. Myös juustoraastetta kannattaa ripottaa väliin sitomaan täytettä ja maustaahan se myös. Vahvat juustot toimivat paremmin, kuin perusleivänpäälliset. Loput juustomutut voi ripotella annospalojen päälle viinerivuokiin.

Isot taikinapalat kasataan uunivuokaan ja pian herkku täyttää koko vuoan
Taikina on sen verran iso, että siitä saa yhden ison bostonin lisäksi reilun kymmenkunta pienempää annoskiekkoa, jotka on myös helppo pakata retkelle mukaan. Mikäli vuokia on useampia, voit paistaa myös kaksi bostonia. Bostonin voi myös pakastaa ja se kannattaa säilyttää jääkaapissa tarjoilun välillä. Boston kannattaa leikata annospaloiksi terävällä veitsellä kakun tapaan ja siitä riittää kevyesti syötävää jopa parikymmentä palaa. Näin bostonia kannattaa valmistaa myös isompiin juhliin tarjottavaksi tai siitä riittää syötävää useamman päivän ajaksi. Annoskiekot maistuvat sellaisenaan ja bostonin leikkauspinnoille voi sipaista kevyesti tuorejuustoa tai voita.

Vuoassa paistettu boston on helppo ottaa retkelle mukaan
Bostonin pakkasin vuoassaan rottinkikoriin pöytäliinan ja kahvitermarin kanssa. Korin kiikutin mummolasta pellon poikki rantaan mökille ja tarjosin uimareissulla uunituoretta lämpimäistä kahvin kanssa. Tuorejuustopurkkikin oli tarkoitus ottaa mukaan, mutta se unohtui lähtöhössäkässä jääkaappiin. Onneksi tuorejuusto säilyy kohtuullisen hyvin hetken ilman jääkaappia kylmälaukussa tai kylmäkallejen kanssa, joten sitä voi huoletta ottaa mukaan kesäretkille. Muita kesäisiä blogirinkiläisten Viola-herkkuja löytyy tekstiä klikkaamalla. Valio Violan arvontaankin kannattaa osallistua (kampanja-aika 14.8.2016 saakka) jakamalla oma #violaretki-kuva somessa ja voit olla yksi viidestä 100 euron lahjakortin voittajasta! Lahjakortin saa valita joko S- tai K-ryhmälle. Klikkaa itsesi Valio Violan sivuille ja lue lisää arvonnasta!

***
Yhteistyössä Blogirinki
ja Valio Viola